Proteiiniklusterin tarkoituksena on ”vahvistaa kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua”. Monille voikin tuntua erikoiselta, että Oatly, ruotsalainen pörssiyritys, on ollut mukana toiminnassa alusta asti. Oatly on kuitenkin kiinteä osa suomalaista ruokajärjestelmää – sekä normien haastajana, kasvipohjaisten juomien markkinajohtajana, kuin suomalaisen kauran ostajana. Lisäksi ruokajärjestelmän mullistaminen kasvipohjaisempaan suuntaan on Oatlyn liiketoiminnan ytimessä. Näin ollen kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvun edistäminen niin Suomessa kuin muuallakin on meille äärimmäisen tärkeää.
Suomessa ollaan monin tavoin hyvissä lähtökuopissa kohti kasvipohjaisempaa ja kestävämpää viljelyjärjestelmää. Suomessa on nähty monia kasvipohjaisten brändien menestystarinoita, ja upeat esimerkit innovatiivisilta maatiloilta näyttävät, että muutos kestävämpään suuntaan on mahdollinen. Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on kuitenkin merkittävästi EU-keskiarvoa korkeampi [1], ja keskiverto suomalaisen hiilijalanjäljestä noin viidennes tulee ruoasta. Tästä viidenneksestä jopa 75% syntyy eläinperäisten tuotteiden kulutuksesta [2]. Kasvipohjaisemman ruokajärjestelmän luominen vie koko suomalaista yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan.
Kasvipohjaisuus on maankäyttökysymys
Perustelut kasvipohjaisemman ruokavalion puolesta ovat varmasti monille tuttuja. Sitä puoltaa sekä terveys- että ilmastosyyt, ja kasvipohjaisemman ruokajärjestelmän ja ruokavalion puolesta on puhunut niin IPCC [3] kuin Pohjoismaiset ravintosuosituksetkin. Myös Suomen hallituksen Ilmastoruokaohjelman luonnoksessa korostetaan eläinperäisten tuotteiden kohtuullista käyttöä [4].
Itselleni maankäyttöön liittyvät syyt ovat erityisen silmiä avaavia. Ruokajärjestelmän muutostarpeet eivät liity vain ekologiseen kestävyyteen, vaan hyvin konkreettiseen kysymykseen siitä, miten alati kasvava väestö ruokitaan. Vuonna 2050 meitä maapallon asukkaita ennustetaan olevan noin 10 miljardia – se tarkoittaa noin 25% enemmän ihmisiä kuin nyt.
Jotta meidät kaikki saisi ruokittua, on hehtaarin keskituoton kasvettava, sillä viljeltävää maata ei ole tulossa lisää. Tekniset ratkaisut ja ruokahävikin torjuminen ovat tärkeitä keinoja kohti ruokajärjestelmää, joka tuottaa tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle vaarantamatta maapallon kantokykyä. Se ei kuitenkaan tule onnistumaan ilman muutosta kasvipohjaisempaan järjestelmään [5].
Lopulta kyse on siitä, mihin hehtaarit käytetään
Nykyisellään emme käytä maapalloamme järkevästi. Karjankasvatus vie noin 80% globaalista viljelyalasta. “Mutta sehän on järkevää! Eläinperäiset tuotteet ovat tärkeä osa ruokavaliota”, ajattelee nyt joku? Itseasiassa, nautaketju tuottaa alle 20% maailmassa nautituista kaloreista, ja vain 37% kulutetusta proteiinista [6]. Suomessa noin 70% viljelyalasta käytetään eläinperäisten tuotteiden tuottamiseen [7].
Viljelyyn käytettävät hehtaarit maailmassa ovat melko pitkälti vakio – jo nyt käytämme lähes puolet elinkelpoisesta maa-alasta viljelyyn [6], eikä määrä tule tulevaisuudessa juuri kasvamaan. Kun hehtaarikohtaista tuotantoa halutaan kasvattaa, jotta kaikki maailman ihmiset saisivat vatsansa täyteen, on siirtyminen vähemmän maa-alaa tarvitseviin tuotteisiin välttämätöntä. Yksi keino tähän on siirtymä kasvipohjaisempaan ruokavalioon.
Onkin arvioitu, että jos kaikki maailman ihmiset kääntyisivät vegaaniseen ruokavalioon, vähenisi globaali tarve maa-alasta 4.1 miljardista hehtaarista miljardiin hehtaariin – siis noin 75% prosenttia [8]. 100-prosenttisen vegaaninen maailma on tietysti laskennallinen esimerkki, eikä todenmukainen tulevaisuuden skenaario. Se kuitenkin osoittaa, kuinka valtavasti maa-alaa käytämme proteiinitarpeemme täyttämiseen – tällä hetkellä epätehokkaalla tavalla. Yhden gramman proteiinia tuottamiseen tarvitaankin noin 100 kertainen määrä maata, jos se on peräisin naudasta tai lampaasta, kuin silloin, jos se on tuotettu herneistä tai tofusta [8].
Miten tämä liittyykään kaurajuomaan?
Erityisesti Oatlyn seinien sisällä kutsumme Oatlya “kestävyysyritykseksi”. Yrityksemme tuotteet, ääni ja kampanjat pyrkivät rakentamaan kestävämpää maailmaa, jossa kasvipohjaiset tuotteet ovat herkullinen, luonteva ja normaali osa jokapäiväistä ruokavaliota ympäri maailman.
Tähän tarvitsemme proteiiniklusteria – kasvipohjainen vallankumous ei tapahdu pelkillä kauragurteilla, ruoanlaittotuotteilla ja juomilla. Koko kasvipohjaisen kategorian, ja kasviproteiinituotteiden, pitää tulla normaaliksi osaksi elämäämme, jotta ruokajärjestelmä saadaan kestävälle tolalle.
Tekstin kirjoitti Liisa Kolehmainen, kestävyysasiantuntija Oatlyltä.
Lähteet:
[1] https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Greenhouse_gas_emission_statistics_-_carbon_footprints & https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/
[2] Institute for Global Environmental Strategies, Aalto University, and D-mat ltd. 2019: 1.5-Degree Lifestyles: Targets and Options for Reducing Lifestyle Carbon Footprints. Technical Report. Institute for Global Environmental Strategies, Hayama, Japan. (Saatavissa: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2019-02/15_degree_lifestyles_mainreport.pdf)
[3] IPCC Special report: CLIMATE CHANGE AND LAND https://www.ipcc.ch/srccl/
[4] MMM, Ilmastoruokaohjelma: https://mmm.fi/ilmastoruokaohjelma
[5] Springmann et.al. (2018). Options for keeping the food system within environmental limits. Nature. 562: 519-526. https://doi.org/10.1038/s41586-018-0594-0
[6] Ritchie, H. & Roser, M. (2020, January). Environmental impacts of food production. Our World in Data. Retrieved October 19, 2021, from https://ourworldindata.org/environmental-impacts-of-food
[7] Mattila 2016: Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 9789524953887.
[8] Poore, J., & Nemecek, T. (2018). Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science, 360(6392), 987-992.
